Puutarhassahan tapahtui kasvun villiintyminen tai suoranainen räjähdys, kun ainakin viikon satoi vettä, vettä ja vettä. Nyt olen sitten yrittänyt saada pihaa normaaliin kuosiin, mutta vielä on työtä jäljellä, kun välillä on tarvinnut poimia viinimarjatkin pensaista. Aloitetaanpa kuitenkin tästä hauskasta perheestä, joka oli putkahtanut meidän pihalle yhtenä aamuna.


Kauan odottamani tomaatit ovat myös alkaneet kypsyä ja muutamilla ollaankin jo herkuteltu. Ajattelin jo sateiden aikaan, että kaikki varmasti märäntyvät, mutta nyt aurinko on hellinyt niin tomaattejani, että useammat niistä ovat saaneet väriä poskiinsa.


Ja sitten nämä ihanat, rouskuvat ja niin makeat herkut eli porkkanat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet minun viljelmilläni. Ja vielä ne vaan kasvavat, joten oranssiaenergiaa saadaan rouskutella vielä useaan otteeseen. Niiden naapureista eli punajuurista ei nyt ole kuvaa, koska ovat vielä maassa, mutta niiden lehdet ovat yllättäen alkaneet hävitä ja herkkusuu roistoksi on epäiltynä pupujussi. Kuinka siis mahtaa punajuurien käydä, se selviää tuonnempana.


Sitten siirrytään kukkarintamalle. Syysleimu ja syyskaunosilmä ovat nyt täydessä kukassa.


Yksi suosikkini eli samettikukka on myös herännyt kukkimaan ja niiden kukinnasta saakin sitten nauttia vielä pitkään. Ovat kiitollisia kukkimaan.


Laitoin krassit niin myöhään, että ajattelin ettei niistä varmaan mitään tänä vuonna tulekaan, mutta nyt nekin ovat pikkuhiljaa aloittaneet kukinnan. Saapa nähdä kuinka pitkään niistä sitten on iloa, kun nyt vasta alkavat kukkia..