Taas on se aika vuodesta, kun saa upottaa sormet multaan ja huiskia haravalla mielin määrin. Asumme isovanhempieni vanhassa omakotitalossa kolmatta vuotta ja pihaan ei olla juurikaan koskettu. Kukkapenkit kaipasivat uusimista ja niitä ollaankin myllätty oikein urakalla, kuitenkin kunnioittaen mammani kasveja siten, että nyt ne ovat saaneet uudesta kukkapenkistä uuden kodin. Perunamaa ja kasvimaa saivat uuden multapeitteen ja hätähousuna laitoinkin jo salaatin ja persilijan siemenet maahan. Sitten taas odotellaan itämisen ihmettä ja hymyssä suin katsotaan, kun ensimmäiset vihreät piipat kurkistavat mullasta.

Kevät on muutenkin ihanaa aikaa. Saa nauttia siitä, kun luonto alkaa vihertää, kevätkukat avaavat nuppunsa ja linnut laulavat sulosointuja toisilleen. Silloin, kun sadekuuro yllättää, on pakko istua ulkona terassilla ja nauttia sateen raikkaan huumaavasta tuoksusta, onko ihanampaa!? Ihaillen voi myös katsella, kun sitruuna- ja kaaliperhoset pyrähtelevät kukasta kukkaan ja nauttivat auringon lämmöstä. Tosin kyllä tässä yhtenä päivänä nauratti, kun pojat jahtasivat perhosia toisella kädessään leikki moottorisaha ja toisella vasara ja nauraa kikattivat niin, että koko piha raikui. Ihanaa siis, että on kevät! Nautitaan siitä!

Tulppaaneja kukkapenkissä.